Alina Tomnikov oli kiltti, herkkä ja syrjitty lapsi. Sitten hän löysi näyttämön ja vapautui. Nyt kolmekymppinen on aivan kaikkialla ja ikävistä menneisyyden kokemuksista on tullut eteenpäin vievä voimavara.
T-paidassa lukee Know your power, tunne voimasi. Alina Tomnikov, 30, tuntee. Voima on kuljettanut hänet koko kansan tuntemaksi tähdeksi, elokuviin, teatterin lavalle ja tv-rooleihin maan rajojen ulkopuolelle asti.
Esteet ylittävän voimansa ansiosta hän on myös tänään helsinkiläisessä kahvilassa puhumassa rooleistaan. Niitä hänelle on kertynyt kolmekymppiseksi häikäisevä määrä.
Kuka olisi uskonut ujosta keravalaistytöstä, että jonakin päivänä hän esiintyisi prinsessana suursarjassa – ja antaisi äänen itselleen Niiskuneidille? Ei ainakaan pieni Alina itse.
Jokainen haluaa olla hyväksytty
Alina Tomnikov vietti lapsuutensa Keravalla. Hänen isänsä on kotoisin Pietarista ja äitinsä Lapista. Sukunimen ja isän ulkonäön vuoksi lasta kiusattiin koulussa. Venäläiset olivat Keravalla 30 vuotta sitten harvinaisuus.
− En kokenut olevani erilainen, ja kiusaamisesta tuli hämillinen olo.
− En kokenut olevani erilainen, ja kiusaamisesta tuli hämillinen olo. Teatterikorkeakoulussa minulle sanottiin, että kantava voimani on omavaloisuus. Ehkä se auttoi jo tuolloin, Tomnikov tuumii.
Tomnikovin mukaan kiusaamisen taustalla on jotain, mitä sen ikäinen ei pysty ymmärtämään.
− Ihminen haluaa aina kuulua joukkoon ja kokea olevansa hyväksytty. Se on elintärkeää jaksamiselle ja itsetunnolle.
Helpotuksen toi vaihto steinerkouluun. Etupulpetin tunnollisesta ja hiljaisesta tytöstä tuli reipas kolmasluokkalainen.
Kiusaamisesta on jäänyt muistijälki, joka vaikuttaa siihen, kuinka Tomnikov toimii työyhteisössä. Hän haluaa, että jokainen kokee kuuluvansa joukkoon eikä tunne sivullisuutta. Tomnikov kutsuu työyhteisöjä uusioperheikseen. Ne vaihtuvat tiuhaan, mutta tärkeintä on, että työperheessä on hyvä olla.
Lue lisää: Koko kansa nauraa Kiti Kokkoselle, mutta synkistelevää koomikkoa se hämmentää – Äkkisuosio vei yksityisyyden ja palmusunnuntaina ovelle tuli 50 pääsiäisnoitaa
Ujosta vekarasta vapaaksi taiteilijaksi
Keravalaisessa Vekarateatterissa Tomnikov alkoi päästä ujoudestaan. Vaikka lavalle meno jännitti, estradilla hän oli täysin läsnä.
− Tunsin, että tätä maailmaa minä ymmärrän: voin olla vapaa, kertoa tarinoita ja käyttää mielikuvitusta. Se oli huikea tunne.
Alla olevalla videolla Alina Tomnikov kertoo ensimmäisen kesätyömuistonsa.
Vielä suurempi askel oli Teatterikorkeakoulu, johon Tomnikov pääsi ensi yrittämällä ylioppilasvuotenaan.
− Putousta ei voinut ymmärtää ennen kuin oli jo kyydissä.
Ensimmäinen tv-rooli tuli 15 vuotta sitten, ja sen jälkeen tv-sarjoja on kertynyt toistakymmentä. Tomnikov on työskennellyt vapaana taiteilijana kuutisen vuotta. Suuren yleisön tietoisuuteen hän ponnahti pari vuotta sitten MTV3:n Putouksessa, huippusuositussa komediasarjassa, joka on rakennettu sketsihahmojen ympärille.
− Putous oli kuin kahdeksan viikon luokkaretki. Huimaa ponnistusta ei voinut ymmärtää ennen kuin oli jo kyydissä. Opin paljon itsestäni ja eniten rohkeudesta − siitä, että uskaltaa luottaa ideoihinsa ja kuunnella sisäistä ääntä. Kun uskoo itseensä, muutkin uskovat.
Jopa sataprosenttinen muumi
Uusi Muumilaakso-animaatiosarja on korkean profiilin tuotanto, jonka englanninkielisessä versiossa kuullaan kansainvälisiä supertähtiä, muun muassa Rosamund Pikea ja Kate Winsletiä. Suomenkielisessä Muumilaaksossa Niiskuneiti puhuu Alina Tomnikovin äänellä.
Yksi näyttelijän lapsuuden unelmista on käynyt toteen. Muumit ovat hitsanneet Tomnikovin perhettä aina yhteen.
− Minussa on kolmasosa muumia, hän sanoo.
− Isä opetteli suomea muumien avulla ja äidin kanssa pohdiskelin muumien viisauksia. Vieläkin heittelemme toisillemme muumisitaatteja.
Sarja on Tomnikovin mielestä rohkea kulttuuriteko, joka kunnioittaa Tove Janssonin alkuperäisiä tarinoita. Niiskuneitiä hän kuvailee uuden ajan optimistiseksi voimamimmiksi. Tämä pitää kauniista asioita ja pelkää olevansa luuseri, mutta pelastaa usein Muumipeikon kiipelistä.
Dubbauskopissa pitää todella näytellä ja eläytyä. Tomnikov toteaa, että ääni on yksi ihmisen paljastavimmista ominaisuuksista. Arkielämän kolmasosamuumista tuli dubatessa sataprosenttinen Niiskuneiti.
Sikermä kahta kansaa
Venäläisestä taustastaan huolimatta Tomnikov ei halua tulla määritellyksi.
− Olen vain tämmöinen! Ei minulla ole vastauksia kysymyksiin siitä, olenko suomalainen, venäläinen vai sikermä kumpaakin. Vanhempanikaan eivät edusta tiettyä tyyppiä. Piirteitä on varmasti molemmista kansalaisuuksista: kaipaan Pietariin ja toisenlaiseen kulttuuriin, mutta haluan asua Suomessa.
− En halua pitää turhaa melua itsestäni.
Tomnikoviin vetoaa hiljaisuus. Vetäytyminen itsekseen on tärkeää. Ehkä hänessä on supisuomalaista vaatimattomuus: hänen on vaikea olla ylpeä saavutuksistaan.
− En halua pitää turhaa melua itsestäni.
Taustatyö kuuluu asiaan
Alina idässä -ohjelmassa Tomnikov etsi slaavimaista niin juuriaan kuin mielenkiintoisia kohteita ja ihmisiä. Sarja syntyi hänen, tuotantoyhtiö Aito Median ja Ylen yhteisestä ideoinnista.
Mieleen jäi Slovenian luonto, puhtaus ja monimuotoisuus.
− Vaikutuksen tekivät itseni ikäiset nuoret naiset, jotka uskovat unelmiinsa ja toteuttavat niitä määrätietoisesti. Kaikki kohtaamiset toivat perspektiiviä ja pysäyttivät miettimään.
Taustatyö kuuluu näyttelijän ammattiin. Kun Alina Tomnikov näytteli sokeaa Donnaa samannimisessä, Cannesissa palkitussa sarjassa (2018), hän tutustui näkövammaisiin. Syke-draamasarjassa (2014−) hän muuntautui huumeidenkäyttäjä Jonnaksi. Roolia varten Tomnikov perehtyi narkomaanien elämään.
Hän on ollut mukana kymmenessä pitkässä elokuvassa sekä lyhytelokuvissa. Kahdeksasta ääniroolista yksi oli Tuhkimo, jona Tomnikov esiintyy myös kesällä Taaborinvuorella Nurmijärvellä.
− En ole tehnyt kesäteatteria pitkään aikaan. Ohjaaja Taavi Vartian kanssa olen tehnyt useita tv-tuotantoja. Kun hän pyysi minua mukaan, ajattelin, että nyt on oikea aika pieneen mutta samalla suureen tarinaan.
Maailma on suljettava ulkopuolelle
Pienuudesta ei voi puhua, kun katse suunnataan itänaapurissa toteutettuun suurproduktioon. Katariina Suuresta kertovassa Ekaterina-tv-sarjassa (2017) Tomnikov näytteli saksalaista prinsessa Wilhelminaa, joka nai Venäjän kruununperijän ja sai nimekseen Natalia Romanova.
− Rooliin haettiin venäjää ilman aksenttia puhuvaa näyttelijää, joka ei kuitenkaan ole venäläinen. Hahmo oli yksi haastavimmista draamarooleistani.
Tomnikov kuuli roolista sähköpostitse, teki koekuvaukset ja onnistui. Sarjasta tuli Venäjällä hitti. Toisella kaudella Wilhelmina esiintyi vain muutamassa kohtauksessa ja lopuksi kuoli.
− Oli yllätys, kun minuun otettiin yhteyttä ja pyydettiin mukaan kolmanteen tuotantokauteen. Siinä roolihahmoni oli yksi päähenkilöistä, sillä ajassa palattiin taaksepäin.
− En pysty opettelemaan mitään kotona. Istun kahvilassa, mumisen ääneen ja näytän urpolta.
Kolmatta kautta kuvattiin elokuusta helmikuulle. Isä oli apuna vanhan venäjän ja haastavien sanojen opettelussa.
− Välillä venäjä tuntui ihan kiinalta. Tankkasin repliikkejä kävelyllä: toppavaatteet päällä ja paperit kädessä elehdin ja opettelin rooliani. En pysty opettelemaan mitään kotona, usein istun kahvilassa teksti edessä, kädet lippana ja korvatulpat korvissa. Mumisen ääneen ja näytän urpolta.
Rooleja opetellessa maailma pitää sulkea ulkopuolelle, mutta näyttelijän työkaluina ovat mielikuvitus, keho ja kokemukset. Mielikuvitusta ruokkii edelleen lempiharrastus: lukeminen.
− Lapsena luin puussa. Sain eväitä korissa, joka hilattiin vinssillä ylös. Kirjallisuus auttaa myös reflektoimaan omaa itseä. Nykyään en jaksa lukea vaan katson kokkiohjelmia, jos töitä on paljon ja emootiot pinnassa.
Keväällä Tomnikov oli kahden tv-sarjan kuvauksissa, tällä kertaa Suomessa.
− Lisäksi kehitän muutamaa uutta käsikirjoitusta. Kaikki tuntuu todella mielekkäältä juuri nyt.
Julkisuus kohtelee lempeästi
Tomnikovin mukaan näyttelijät ovat elämän lähettiläitä, jotka välittävät tarinoita eteenpäin. Hän ymmärtää julkisuuden kuuluvan työhön, vaikka se on vaatinut opettelemista.
− Ihmiset tulevat juttelemaan, mutta kohtaamiset ovat miellyttäviä. Vaalin yksityisyyttäni, mutta olen kiitollinen, että saan toteuttaa intohimoani kertoa tarinoita.
− Jos yksikin ihminen saa voimaa, esiintyjä on onnistunut.
Esikuvat ovat siivittäneet lapsesta asti Tomnikovin matkaa. Vaikutuksen ovat tehneet muun muassa Julia Roberts, George Clooney ja Milla Jovovich Leeloona elokuvassa Viides elementti (1997). Leeloon punainen polkkatukka ja opinpolku maapallolla iskivät sieluun ja sydämeen.
Todellisia voimahahmoja siis. Ja nyt vahvuutensa löytänyt näyttelijä jakaa sitä myös muille.
− Jos yksikin ihminen saa voimaa, tuntee kuuluvansa joukkoon ja samaistuu tunteisiin ja kokemuksiin, esiintyjä on onnistunut.